Johann Fischart

Johann Fischart (1547 tai 1548 – 1590) oli saksalainen satiirikko.

Fischart sai huolellisen kasvatuksen ja valmistui 1574 Baselin yliopistosta lakitieteen tohtoriksi. Hänen pääteoksensa syntyivät 1575–1581, jolloin hän suurimmaksi osaksi asui Strassburgissa lankonsa Jobinin avustajana. Fischart oli isänmaallinen ja tunsi hämmästyttävän hyvin 1500-luvun Saksan oloja. Runoilijana Fischartille on luonteenomaista taitava kielenkäytäntö, mutta häneltä puuttuu makua. Hänen teoksistaan mainittakoon ''Eulenspiegel Reimensweiss'', tunnettu kansankirja runomuotoon puettuna; hullunkurinen runoelma ''Flöhhatz, Weibertratz'' (1573), missä kuvataan kirpun riita-asiaa naisten kanssa; ''Das Glückhafft Schiff von Zürich'' (1576).

Fischart sepitti useita oivallisia lyhyitä runoja, joiden osatarkoitus oli liittyä selityksinä puupiirroksiin, kuten "Lob der Laute", "Ermahnung an die lieben Teutschen" ynnä muita. Satiirissa ''Aller Practick Grossmutter'' Fischart ivaa kalenterintekijöitä ja ennustajia. Fischartin pääteos on nimeltään ''Affentheurlich Naupengeheurliche Geschichtklitterung'' (1575), osaksi suoranainen, paikoittain virheellinen käännös Rabelais’n ''Gargantua''-teoksesta. Siinä on Fischartilla muun muassa tilaisuus ivata aikansa vikoja. Fischartin teosten julkaisemisen aloitti vapaaherra Karl Hartwig Gregor von Meusebach, jolla oli runsas Fischart-kirjasto. Von Meusebachin kirjasto liitettiin sittemmin Kuninkaallisen kirjaston (nyk. Staatsbibliothek zu Berlin) kokoelmiin. Fischartin runoteokset julkaisi Hermann Kurz 1866–1868.

Das glückhafte Schiff von Zürich.jpg|''Das Glückhafft Schiff von Zürich'' Geschichtsklitterung 1590.jpg|''Affentheurlich Naupengeheurliche Geschichtklitterung'' Wikipedian tuottama